Paimiossa 28.7.2024 esitti Hannele Lahtinen mielenkiintoisen Akseli Haikion historiikin. Alla hänen muistiinpanonsa.

Akseli Haikio
– s.10.3.1875 Kuusjoki
– vanhemmat Elias Vilhelm Haikia ja Vilhelmiina Karoliina Heikintytär Haikia o.s. Yli-Junttila. Haikio oli perheetön, joten hänen muistelemisensa kuuluu hänen sisarustensa jälkeläisille
– muistin virkistämiseksi luettelen hänen sisaruksensa: Matilda Vilhelmiina Wallenius, Edla Elviira Isotalo, August Vilhelm Haikio, Frans Oskar Haikio, David Albert Haikio, Eevert Rikhard Haikio (ei lapsia), Jenny Maria Lindgren ja Jalmari Aleksander Haikio (ei lapsia)

– kaupallisten opintojen jälkeen Akseli Haikio siirtyi puutavara-alalle; ensin Tampereelle ja sitten Piikkiöön Harvaluodon Sahalle vuonna 1898

– veljensä Jalmari Haikion kanssa hankki Paimion Sahan ja toimi sen johtajana vuosina 1910 – 1954 kuolemaansa asti

– osti Paimiosta Pietilän tilan vuonna 1916, hän asui siellä, pinta-ala 282 ha
– vuonna 1924 osti Tuorlan tilan Piikkiöstä. Pinta-ala 551 ha
– vuodesta 1930 lähtien omisti Parran kartanon Kuusjoella, tilan pinta-ala 261 ha

– kehitti maanviljelystä ja karjanhoitoa tiloillaan, hankki hyviä siitoseläimiä, sai hyvätuottoisia lehmiä, harrasti hevosjalostusta jne.
– Tuorlassa kehitti myös puutarhapuolta. Hedelmätarha oli iso, 6,3 ha, omenapuita oli yli 2500. Vaikka Haikio ei asunut Tuorlassa, hän kuitenkin kunnosti sen päärakennuksen v. 1929 arkkitehti Erik Bryggmannin laatimien suunnitelmien mukaan
– vuonna 1944 lahjoitti Tuorlan kartanon irtaimistoineen velattomana Turun yliopistolle, käyty sota osaltaan vaikutti siihen, esim. työväkeä oli vaikea saada, omistusta oli paljon ja ikääkin karttui

– oli mukana Piikkiön ja Paimion kuntien kehittämisessä: kunnallishallinto, liikenneolot, yhdyskuntasuunnittelu, elinaikanaan Haikio ei mielellään myynyt tonttimaata esim. Paimion kunnalle, paitsi lahjoitukset seurakunnalle hautausmaata varten. Mutta Haikion perikunta möi Pietilän tilan maat Paimion kunnalle tonttikäyttöön

– Akseli Haikio kuului Turun yliopiston perustajiin
– oli mukana lukuisten maataloudellisten järjestöjen toiminnassa
– liikemies, yrittäjä, kunnallisneuvos jo vuonna 1929

Haikiota on kuvattu taloudenpidossa tarkaksi, arkielämässä vaatimattomaksi ja liike-elämässä kyvykkääksi

Tarina kertoo, Haikio osti amerikkalaisen konserttipianon, vaikka ei itse osannut soittaa, ilmeisesti sai halvalla. Iso talo ja sen seuraelämä vaati varmaankin soittopeliä. Vuonna 1934 syntynyt äitini kertoi, että muistaa yhdetkin juhlat, jossa isoeno Jalmari soitti pianoa ja hän ja isoeno Akseli Haikio tanssivat saksanpolkkaa.

-Akseli Haikio kuoli 13.3. 1954 Paimiossa, hänet on haudattu Kuusjoelle.

Lähteet:
Lehtileikkeet
Piikkiön ja Paimion pitäjähistoriat
Kalervo Mäkinen: Aateliskartanosta ammatilliseksi oppilaitokseksi – 120 vuotta Tuorlan taivalta

Hannelelle suurkiitos!